Työssäni psykologina tapaan usein nuoria ja nuoria aikuisia, jotka pohtivat, onko heidän kokemansa ahdistus normaalia vai tarpeettoman kuormittavaa. Osa saattaa jäädä myös yksin vaikeiden kokemustensa ja ongelmiensa kanssa, sillä uskoo niiden olevan "liian pieniä". Tähän artikkeliin olen koonnut tietoa ja vinkkejä, joiden avulla voit tunnistaa, milloin ahdistukseen on hyvä hakea apua.

Ahdistus nuorilla ja nuorilla aikuisilla – mitä se on?

Ahdistus on luonnollinen tunne ja kokemus. Kun koemme jonkin tilanteen tai asian uhkaavana tai epävarmana, tunnemme usein ahdistusta. Ahdistukseen liittyy kehollisia epämiellyttäväksi koettuja tuntemuksia ja oireita ja usein myös murehtimista tai yliajattelua. Moni nuori kokee ahdistusta muun muassa liittyen opiskeluun, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuteen. Ahdistus voi muuttua kuormittavaksi, mikäli se jatkuu pitkään, sitä koetaan useissa eri tilanteissa tai jos se on hyvin voimakasta. Toisaalta, jos ahdistus on ohimenevää eikä estä itselle tärkeitä asioita, se ei useinkaan ole myöskään haitallista.

Ahdistuneisuus on hyvin lähellä pelkoja ja jännitystä. Ne liittyvät usein yhteen. Pelko on reaktio enemmän hetkessä – tässä ja nyt – koettuun vaaraan, kun taas ahdistus mielletään kohdistuvan usein epämääräisempään tulevaisuuteen tai tulevaan uhkaan. Ahdistuneisuushäiriöitä ovat mm. julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Jännittämisellä usein viitataan virittymiseen ennen kisaa tai esiintymistä, mikä saattaa jopa auttaa meitä suoriutumaan paremmin – mutta liiallisena se voi tuntua hyvin häiritsevältä.

Ahdistuksen oireet nuorilla – miltä se tuntuu kehossa ja mielessä?

Ahdistuneisuus voi näkyä monilla eri tavoilla. Usein ahdistus on vahvasti läsnä kehossa. Kehossa voi tuntua sydämen tykytystä, jännitystä, hengitysvaikeuksia, tärinää, levottomuutta, univaikeuksia tai puristusta rinnan päällä.

Mielen tasolla ahdistuneisuus voi näkyä erilaisina huoliajatuksina, murehtimisena ja yliajatteluna. Ahdistunut mieli pyrkii varautumaan erilaisiin kauhuskenaarioihin ja pohtimaan, millä tavoin asiat voisivat mennä pieleen. Useinkaan murehtiminen ei johda ongelman ratkaisuun, vaan mieli jää pyörittämään huoliajatuksia kehämäisesti ja keksii uusia huolia ja uhkia.

Ahdistukseen liittyvä murehtiminen suuntautuu usein tulevaisuuteen ja sisältää erilaisia uhkakuvia, "mitä jos -ajatuksia" ja epäilyksiä. Esimerkiksi sosiaalisia tilanteita pelkäävä voi analysoida jälkikäteen, sanoiko jotain loukkaavaa tai mitä muut hänestä ajattelevat.

Kehon tuntemukset, ahdistavat ajatukset ja mielikuvat voivat tuntua niin epämiellyttäviltä, että alamme vältellä ahdistusta aiheuttavia tilanteita ja asioita, vaikka ne olisivat oikeasti itselle tärkeitä. Ahdistuneena on vaikeampi olla läsnä hetkessä ja usein yliarvioimme negatiivisina koettujen tunteiden voimakkuuden ja todennäköisyyden.

Miksi nuoret kokevat usein ahdistusta?

Nuoruudessa elämään liittyy paljon uutta, muutoksia ja paineita: lapsuuden perheestä eriytyminen, opiskelu, työelämän alku, kehon muutokset, ihmissuhteet ja oman suunnan ja identiteetin etsiminen. Vapaus lisääntyy ja sitä myötä myös vastuu, ollaan isojen päätösten edessä.

Sosiaalinen media voi luoda paineita ja ahdistuneisuutta, josta voi olla hankala saada kiinni. Oma ajattelu, sosiaaliset suhteet ja keho muuttuvat. Omasta pärjäämisestä voi olla kova huoli, ja voi olla vaikea rauhoittua. Nuori on usein uuden edessä, mikä voi tuntua epävarmalta. Luottamusta omaan selviytymiseen muuttuvassa elämäntilanteessa ei ole välttämättä vielä kertynyt samalla tavalla kuin myöhemmissä elämänvaiheissa.

Keinoja helpottaa ahdistusta – mitä voit kokeilla itse?

Ahdistuksen helpottamiseen löytyy monenlaisia keinoja. Arjen peruspilareilla on suuri merkitys: uni, liikunta, ruokailu ja rauhoittumisen hetket tukevat mieltä. Näihin on hyvä panostaa, vaikka se ei aina olekaan yksinkertaista.

Moni löytää helpotusta kehollisista keinoista kuten erilaisista rentoutumis- ja hengitysharjoituksista. Ahdistuksesta puhuminen läheisten kanssa voi auttaa, vaikka se voikin tuntua haastavalta. Huolia voi kirjoittaa ylös, jolloin niihin saa etäisyyttä.

Pyrkimällä menemään kohti itselle tärkeitä asioita – vaikka ne ahdistaisivat tai jännittäisivät – voi myös helpottaa ahdistuksen otetta. Usein huomaa, että uhka ei ollutkaan todellinen ja pärjää vaikka pelotti.

Ahdistuneena voi pyrkiä tuomaan huomion nykyhetkeen, esimerkiksi kiinnittämällä huomion johonkin ääneen, tuoksuun tai esineeseen ja kuvailemalla sitä. On täysin mahdollista löytää itse keinoja, jotka toimivat ahdistuneisuuteen – mutta muista, ettei kyse ole vain "tahdon voimasta". Ahdistuksen kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.

Milloin ahdistus on liiallista?

On normaalia, että välillä ahdistaa. Myös pieni jännitys voi auttaa suoriutumaan, ja vaarallisten asioiden pelkääminen on hyödyllistä. Herkästi alamme kuitenkin ahdistumaan ja pelkäämään asioita, jotka eivät ole oikeasti vaarallisia tai uhkaavia ja näiden erottaminen yksin voikin olla hyvin hankalaa. Liallinen ahdistus voi kaventaa elämää, kun uhkia, vaaroja ja omia vaikeita tunteita alkaa välttämään. Toisaalta joskus ahdistuneisuutta voi olla myös vaikea tunnistaa, jos se on ollut kaverina hyvin pitkään.

Voimakas, jatkuva ahdistuneisuus voi estää sinua olemasta läsnä tilanteissa, joissa haluaisit olla, tai tekemästä itsellesi tärkeitä asioita. Liiallinen ahdistuneisuus voi myös vaikeuttaa unensaantia, keskittymistä ja esimerkiksi opinnot tai ihmissuhteet voivat alkaa kärsiä. Jos huomaat olosi olevan jatkuvasti jännittynyt ja ahdistunut tai murehtivasi jatkuvasti ja läsnäolo tilanteissa, joista haluaisit nauttia on hankalaa, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä voisit saada apua.

Milloin hakea apua ahdistukseen?

Mikäli ahdistus vaikeuttaa elämääsi, arkeasi, ihmissuhteitasi tai aiheuttaa kärsimystä, sen kanssa ei kannata jäädä yksin. Ahdistuksen kanssa on mahdollista oppia elämään kevyemmin. Hoitoon ja hallintaan on useita menetelmiä ja keinoja, joista voi olla sinulle apua ammattilaisen kanssa turvallisessa yhteistyössä.

Mikäli sinulla herää ajatus, että haluaisit jakaa kokemuksesi jonkun ulkopuolisen ammattilaisen kanssa tai kaipaisit keinoja ahdistuksen säätelyyn, kannattaa hakea tukea matalalla kynnyksellä. Useimmat sinnittelevät turhan pitkään yksin, ja ahdistus saattaa kaventaa elämää huomaamatta. Avun hakeminen voi olla jännittävää ja herättää monenlaisia tunteita, mutta moni kokee suurta helpotusta uskaltaessaan tehdä sen.

Psykologi Tampereella – tukea ahdistukseen, pelkoihin ja jännittämiseen

Olen psykologi ja kognitiivisen käyttäytymisterapian terapeuttiopiskelija Tampereella. Tarjoan apua ahdistuksen, pelkojen ja jännittämisen kanssa kamppaileville nuorille ja aikuisille. Vastaanotollani voimme tutkia yhdessä, mistä ahdistuksesi kumpuaa ja miten löydämme sinulle toimivia keinoja sen lievittämiseen. Pidän vastaanottoa Mielipalveluilla Tampereella, heidän hinnastonsa mukaan. Mahdollisuus myös etävastaanottoon.

Ota rohkeasti yhteyttä – apua on saatavilla, eikä ahdistuksen kanssa tarvitse jäädä yksin.

Usein kysytyt kysymykset ahdistuksesta

Onko normaalia, että tunnen ahdistusta melkein päivittäin?
Kyllä, monella nuorella ja aikuisella esiintyy ahdistusta lähes päivittäin. Jos se kuitenkin häiritsee arkea tai estää tekemästä tärkeitä asioita, voi olla hyvä hakea apua.

Miten tiedän, pitäisikö hakea apua ahdistukseen?
Jos ahdistus on jatkuvaa, voimakasta tai rajoittaa elämääsi (esim. välttelet tilanteita, joita haluaisit kohdata), on hyvä keskustella psykologin tai muun ammattilaisen kanssa.

Voiko ahdistuksesta päästä kokonaan eroon?
Ahdistuneisuus on osa normaalia elämää, mutta sen kanssa voi oppia elämään kevyemmin. Moni löytää keinoja lievittää oireita ja vähentää ahdistuksen vaikutusta arkeen.