Tunteet urheilussa

Tunteet ovat inhimillisen elämän ytimessä ja liittyvät kaikkeen meille tärkeään. Pelko, viha, inho, onni ja suru ovat perustunteita, joita löytyy kaikista maailman kolkista. Tunteet ovat automaattisia kehollisia reaktioita ja kokemuksia. Tunteet saavat meidät toimimaan, säätelevät energiatasoamme ja virittävät kehossamme fyysisiä toimintavalmiuksia. Tunteet vaikuttavat ajatteluumme, tarkkaavuuteemme muistiimme, ongelmanratkaisuumme ja tavoitteisiimme. Tunteet ovat tärkeä osa ihmissuhteitamme ja motivoivat meitä. Tunteet vaikuttavat täten myös suorituskykyymme. Eroamme siinä, miten nopesti tunteet viriävät, millaisia tulkintoja niille annamme ja koemmeko ne mieluisina vai kielteisinä. Tunteet kestävät usein vain hetken, mutta niillä suuri vaikutus meihin ja meidän toimintaamme. Tunteet tulevat ja tunteet menevät ja ovat viestejä jostain tärkeästä. Tunteiden säätely tarkoittaa tunteiden muokkaamista tai ylläpitämistä tarkoituksen mukaisesti. Ihmiset oppivat usein automaattisesti erilaisia keinoja säädellä tunteitaan. Tunteiden säätelyä voi myös tietoisesti opetella, mikä lisää hyvinvointia.

Tunteet liittyvät usein erilaisiin perustavanlaatuisiin tarpeisiin, joita meillä kaikilla on. Erilaisia tarpeita ovt esimerkiksi luottamus, arvostus, hyväksyntä, turvallisuus ja fyysiset perustarpeet kuten lepo ja ruoka. Ihmiselle tärkeitä psykkisiä tarpeita ovat mahdollisuus vaikuttaa asioihin, tunne omasta kyvykkyydestä sekä yhteys toisiin ihmisiin. Jos tarpeet eivät täyty tai ovat uhattuina, seuraa usein ikävältä tuntuvia tunteita. Jos esimerkiksi kokee olevansa huono, jäävänsä yksin tai ettei voi vaikuttaa omaan elämäänsä, voi herätä esimerkiksi erilaisia pettymyksen, epävarmuuden ja surun tunteita. Kun tarpeet tyydyttyvät seuraa usein miellyttävämpiä tunnekokemuksia. Erityisesti myönteiset tunnekokemukset lisäävät hyvinvointia, oppimista ja auttavat suoriutumaan paremmin. Kielteiset tunnekokemukset eivät välttämättä huononna suoritusta. Tutkimuksissa tunteiden ja suorituskyvyn yhteyksistä on havaittu, että esimerkiksi vihan tunne voi toisaalta haitata suoritusta huipputasolla ja toisalta parantaa aloittelevien urheilijoiden suoritusta ja parantaa voimantuottoa suoritustilanteissa. Joskus tilanteet herättävät meissä ristiriitaisiakin tunteita, sekin on ok.

Erilaiset tilanteet ja tapahtumat synnyttävät meissä reaktion omaisesti tunteita. Näitä tilanteissa syntyviä välittömiä tunnereaktioita kutsutaan ensisijasiksi tunteiksi. Ensisijaiset tunteet voivat herättää meissä toissijaisia tunteita. Joskus tunteet auttavat meitä sopeutumaan tilanteisiin ja auttavat meitä tarpeidemme täyttämisessä, joskus taas tunteet vaikeuttavat toimimistamme tilanteissa. Tunteet saavat meidät lähestymään tai välttämään asioita. Toiset tunteet energisoivat ja toiset jähmettävät. Suoritusta edeltävät ja niiden aikaiset tunnekokemukset vaikuttavat oleellisesti suoritukseen. Hyviä ja huonoja tunteita ei ole, vaan kaikki tunteet ovat tärkeä osa elämää ja sen merkityksellisyyttä. Tunteiden ja optimaalisen suorituksen yhteydessä kuvautuu olevan se, kokeeko tunteen olevan hallinassa vai ei ja se, mihin ja miten tunne suuntautuu. Joskus sopeutumista hankaloittaviin tunteisiin ja ajatuksiin voi jäädä jumiin, mikä voi johtaa heikentyneeseen suorituskykyyn tai negatiiviseen kierteeseen. Tunteiden hyödyllisyys riipuu myös usein tilanteesta, jossa ne heräävät, niiden ajoituksesta ja voimakkuudesta. Tunteiden säätely voi olla tärkeä osa oman suorituskyvyn vaalimista suoritustilanteissa ja toisaalta pitkällä aikavälillä osa vaikuttavaa harjoittelua lisäten hyvinvointia ja elämän merkityksellisyyttä. Tunteita voi hyödyntää oman optimaalisen energiatason, rentouden tai itseluottamuksen saavuttamisessa sekä toisaalta ikäviä tunteita voi pyrkiä säätelemään sellaisiksi, ettei suorituskyky tai elämän mielekkyys alennu niiden vuoksi.

Tunteisiin voi vaikuttaa ja suhteutua monella tavalla. Tunteet, ajatukset, toiminta ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa. Muokkaamalla yhtä, voidaan vaikuttaa toiseen. Tunteet ovat usein automaattisia ja nopeasti viriäviä kehollisia ja mielellisiä kokemuksia, jonka vuoksi niistä voi olla hankala saada kiinni. Tunteita ei välttämättä pysty hallitsemaan tai kontrolloimaan täysin, eikä tämä ole usein tarkoituksenmukaistakaan, mutta tunteita voi oppia säätelemään. Mitä enemmän sitä harjoittelee, sitä paremmin se alkaa sujua. Tunteiden säätely pohjautuu itsetuntemukseen eikä tahdonvoimaan. Siihen, että kykenee hyväksymään ja havaitsemaan itsessään erilaisia tunteita. Pelkästään tunteiden nimeäminen voi jo auttaa jäsentämään tunnetilaa ja ajatuksia mahdollisten erilaisia toimintavaihtoehtoja ja joustavuutta. Tunteiden niemäminen alkaa hyväksymällä ja huomaamalla tunteet. Miltä minusta tuntuu nyt? Missä tämä tunne tuntuu? Kuinka voimakas tunne on?

Joskus ihmiset pyrkivät välttämään kaikkea tunnetta tai tukahduttamaan tunteensa, koska eivät tiedä miten kohdata niitä tai koska kokee ettei saisi tuntea kyseisiä tunteita. Tunteiden tukahduttaminen vie paljon energiaa ja voi heikentää suorituskykyä. Toisaalta moni saattaa myös pyrkiä hallitsemaan tunteitaan ylianalysoimalla niitä ja niiden syitä jatkuvasti. Jatkuva murehtiminen ja ylianalysointi vievät energiaa ja keskittyminen suoritukseen tai treenamiseen voi kärsiä. Myös negatiiviseksi koetut tunteet voivat näin lisääntyä. Joskus taas tunteet ovat niin voimakkaita, että ne tuntuvat hallitsemattomilta, johtavat harkitsemattomaan käyttäytymiseen ja vievät huomion pois oleelliselta. Tunteita ja omaa käyttäytymistä voi oppia säätelemään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. On tärkeä tunnistaa miten tunteet vaikuttavat itseen, mitä itse toivoisi ja miksi.

Omiin tunteisiin suhtautuminen on tärkeä osa hyvinvointiamme ja tunteiden säätelyä. Hankalatkaan tunteet eivät itsessään estä hyvää suoritusta. Useinkaan itse tunnetta ei tarvitse pyrkiä muuttamaan tai poistamaan. Hyväksyvä ja utelias suhtautuminen omiin tunteisiin vie usein uusien oivalluksien ja näkökulmien äärelle ja näin kykenee ottamaan tunteisiin hieman etäisyyttä ja kykenee toimimaan hankalista tunteista huolimatta haluamallaan tavalla. Omat tulkinnat ja odotukset tilanteilta ja tunteilta voivat vaikuttaa suoritustasoon, jopa tunnetta enemmän. Avoimuus omille tunnekokemuksille on tärkeää. Avoimuus omille kokemuksille ja tunteille, niille ikävillekkin, vähentää niiden vaikutusvaltaa ja vapauttaa keskittymiskykyä suorituksen kannalta oleellisiin tekijöihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Harjoittelemalla läsnäolon taitoja voi oppia hetkessä kiinnittämään huomiota siihen, mikä on suorituksen kannalta oleellista. Toisaalta avoimuus tunnekokemuksille mahdollistaa täydenmpää elämää, jossa tunteita ja tilanteita ei tarvitse varoa tai välttää.

Ohimenevä tunne ei määrittele sinua, tulevaisuuttasi, käyttäytymistäsi, suoritustasi tai ajatuksiasi, mutta usein kun tempaudumme tunteiden vietäväksi se tuntuu juuri siltä. Kun tunne on jo päällä, sitä on hyvin hankala hillitä tahdon tai järjen avulla. Tilanteen ennakointi voi auttaa. Muokkaamalla omia odotuksia ja tavoitteita, varautumalla tukikeinoin ja erilaisin strategioin voi tunteen säätely helpottua. Myös oman tunnehaavoittuvuuden vähentäminen on tärkeää. Eli riittävästä levosta, ravinnosta ja palautumisesta huolehtiminen on ratkaisevaa. Myös omien psyykkisten tarpeiden tunnistaminen ja turvaaminen niissä rajoissa, joissa itse niihin pystyy vaikuttamaan, on oleellista. Tunteita hyväksyvän ja avoimen suhtautumisen lisäksi tunteita voi säädellä myös muilla tavoin. Tilanteessa viriäviä tunteita voi säädellä kiinnittämällä huomiota eri seikkoihin läsnäolevasti. Esimerkiksi kun keskittyy johonkin oman mielen ja kehon ulkopuolella itsetietoisuus heikkenee, tällöin ulkoinen maailma toimii tunteiden säätelyn välineenä. Se miten tulkitsee tilanteita ja millaisia merkityksiä antaa eri tilanteille vaikuttaa kovasti myös siihen millaisia tunteita herää ja kuinka voimakkaina. Kun pyrkii tulkitsemaan tilannetta eri näkökulmista ja löytämään toimivia tapoja suhtautua tilanteeseen, tunteiden säätely ja tarkoituksenmukanen toiminta helpottuu. Tunteita herättävässä tilanteessa ihminen voi myös yrittää hillitä tai voimistaa tunnetta esimerkiksi tunteiden ilmaisemisen tai käyttäytymisen avulla. Tunteisiin voi vaikuttaa myös erilaisilla esimerkiksi erilaisilla mielikuvilla, kehollisilla menetelmillä, musiikin kuuntelulla, vertaistuella ja itsepuheen avulla. Menetelmiä on monia, tulee vain löytää itselle ja omiin tavoitteisiin sopivat keinot.

Tunteiden vaikutus suoritukseen riippuu monista yksilöllisistä tekijöistä kuten omasta taitotasosta ja harjaantumisesta, omasta temperamentista, aiemmista kokemuksista sekä tulkinnoista ja uskomuksista joihin tilanteisiin ja tunteisiin liittyy. Kuitenkin myös ympäristöllä ja kanssaihmisillä on tärkeä rooli tunteiden hyväksymisessä, säätelyssä ja niihin liittyvien uskomusten muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Olisi tärkeää, etteivät ihanteet tai yhteiset uskomukset estäisi tunteiden hyväksymistä, näkymistä ja suoriutumista niistä huolimatta tai jopa niiden avulla. Ympärillä olevat ihmiset voivat auttaa siinä, että ihmiset tunteineen tulevat kuulluiksi ja hyväksytyiksi ja ymmärretyiksi. Tunteiden kieltäminen tai vähättely eivät tue hyvinvointia saatika suoritusta. Oleellista olisi saada kokemus siitä, että tälläinen tunne mulla on; se ja minä olemme hyväksyttyjä ja pärjään siitä huolimatta. Myös epäonnistumisen hetkellä ympäristön tuki, hyväksyntä ja empatia ovat äärimmäisen tärkeitä. Toisaalta esimerkiksi kannustus ja turvallinen ilmapiiri luovat tunneilmastoa, joka tukee suoritusta ja myönteisiä tunteita entisestään.

Mitään tunnekokemuksia tai omia tunteidensäätely keinoja ei tarvitse hävetä. Mistään tunteista ei tarvitse päästä eroon. Aina saa tuntua siltä, miltä tuntuu. Kaikilla ihmisillä on tunteita ja ne saavat myös näkyä. Niin ikävillä kuin mukavillakin tunnekokemuksilla on tärkeytensä ja niitä voi oppia hyödyntämään suorituksissa ja elämässä ylipäätään. Tunteiden säätelyn harjoittelu on tärkeää, pitäen sisällään erilaisten tunteiden hyväksymisen ja toisaalta toimimisen niin, että tunteet tukevat hyvinvointia eivätkä vahingoita sitä tai muita. Tunteiden kieltäminen tai tukahduttaminen ei tue suoritusta tai hyvinvointia. Se, että joku on mahdollista, ei tarkoita että se olisi helppoa. Tunteiden säätelyn harjoittelu voi vaatia paljon työtä teeman parissa. Tätä työtä pystytään tekemään itsenäisesti ja kanssaihmisten kanssa, mutta tunteiden kohtaamiseen ja säätelyyn voi saada tarvittaessa apua myös ammattilaiselta. Psyykkinen valmennus voi auttaa myös ympäristöä luomaan suoritusta tukevaa tunneilmastoa. Tunteiden säätelyn harjoittelu psyykkisen valmennuksen avulla voi hyödyttää suorituskyvyn huippuun hiomista myös ilman sitä, että tunnesäätelyssä olisi ilmeisiä haasteita. Tunnesäätelyn harjoittelu ei siis pelkästään auta parantamaan mielen haasteita vaan myös lisäämään mielen ja kehon hyvinvointia ja suorituskykyä. Tunteet eivät ole uhka suorituskyvyllesi, vaan niihin voi oppia suhtautumaan hyväksyvästi ja näin voi oppia vahvistamaan toimivia säätelyn keinoja ja opettelemalla uusia tapoja tukea suorituskykyä tunteiden säätelyn avulla.

Lähteitä ja lisälukemista:

Arajärvi, P. & Thesleff, P. (2020). Suorituskyvyn Psykologia. VK-Kustannus Oy, Lahti.

Heinonen, E. (2022). Tunteisiin keskitytmisen merkitys terapeuttisessa muutoksessa. Suomen lääkärilehti; 77.

Lench, N., Reed, N., Georg, T., Kaiser, K. & North., S. (2023). Anger Has Benefits for Attaining Goals. In Journal of Personality and Social Psychology: Attitudes and Social Cognition.

https://doi.org/10.1037/pspa0000350

Ruiz, M. & Hanin, Y. (2011). Perceived impact of anger on performance of skilled karate athletes, Psychology of Sport and Exercise, Volume 12, Issue 3.

https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2011.01.005.

Nummenmaa, L. (2019). Tunne-kartasto: Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Tammi, Helsinki.

Nummenmaa, L. (2010). Tunteiden psykologia. Tammi, Helsinki.

Pietikäinen, A. & Pasanen, P. (2023). Joustava mieli urheilussa. Printon, Tallinna.